REFERENSSIT

Tyhjiötekniikassa käytettävät lakisääteiset yksiköt

Esittely

Kaksi Saksan liittotasavallan lakia ja niiden täytäntöönpanomääräykset määräävät, mitä mittayksiköitä on käytettävä liiketoiminnassa ja virallisissa asiakirjoissa ja viestinnässä. Määräykset johtivat useisiin perusmuutoksiin, jotka on otettava huomioon myös tyhjiötekniikassa. Monet aiemmin yleisesti käytetyt yksiköt, kuten torr, gaussi, vakiokuutiometri, ilmakehä, paino, kilokalori, kilovoima, jne. eivät ole enää sallittuja. Sen sijaan käytetään muita yksiköitä, joista osa on uusia ja osa on aiemmin ollut käytössä muilla aloilla. Seuraavassa aakkosellisessa luettelossa on alipainetekniikan kannalta olennaiset muuttujat symboleineen ja nyt käytettävine yksiköineen, mukaan lukien SI-yksiköt (ks. alla) ja niistä johdetut lakisääteisesti sallitut yksiköt. Luettelon perässä on useita huomautuksia. Huomautusten tarkoituksena on toisaalta luoda yhteys aiempaan käytäntöön siellä, missä se on tarpeen, ja toisaalta selittää aakkosellisen luettelon sisällön käytännön käyttöä. Lakisääteiset mittayksiköt perustuvat Système Internationalin (SI) seitsemään perusyksikköön. Lakisääteiset yksiköt ovat:

a) SI-perusyksiköt (Taulukko 10.4.1)

b) SI-perusyksiköistä johdetut yksiköt, joissakin tapauksissa erikoisnimillä ja yksikkösymboleilla (taulukot 10.4.2 ja 10.4.4)

c) atomifysikassa käytetyt yksiköt (Taulukko 10.4.3)

d) yksiköiden desimaalimonikot ja desimaaliosat, joista osalla on erikoisnimet

Esimerkkejä: 10⁵ N (m ^-2 = 1 bar)

1 dm³ = 1 l (litra)

10³ kg = 1 t (tonnia)

Yksityiskohtaiset kuvaukset löytyvät W. Haederin ja E. Gärtnerin (DIN) julkaisuista, IUPAP 1987:n julkaisuista ja S. Germanin, P. Drahtin (PTB) julkaisuista. Näihin on aina viitattava, jos tässä tyhjiötekniikkaan räätälöidyssä yhteenvedossa on kysymyksiä.

Perusyksikkö	Symboli	Muuttuva
metriä	m	pituus
kilogrammaa	kg	massa
toinen	s	aika, jakso; kesto
ampeeria	A	Sähkövirta
kelvin	K	thermodyn. Lämpötila-alue
luomi	mol	aineen määrä
candela	cd	kirkkausaste

10.4.1 SI-perusyksiköt

Yksikön nimi	Symboli	Muuttuva	Relationship
coulomb	C	sähkön tai sähkölatauksen määrä	$$1C=1A\bullet{s}$$
farad	F	sähköinen kapasiteetti	$$1F=1A\bullet{s}\bullet{V^{-1}}$$
henry	H	induktanssi	$$1H=1V\bullet{s}\bullet{A^{-1}}$$
herts	Hz	Toistuvuus	$$1Hz=1\bullet{s^{-1}}$$
joulea	J	energia, työ, lämmön määrä	$$1J=1N\bullet{m}=Ws$$
lumen	lm	valovirtaus	$$1lm=cd\bullet{sr}$$
lux	lx	valaistusvoimakkuus	$$llx=1lm\bullet{m}^{-2}$$
newton	N	voima	$$1N=1kgm\bullet{s}^{-2}$$
Ohm	$$\Omega$$	sähköinen resistanssi	$$1\Omega=1V\bullet{A}^{-1}$$
pascal	Pa	paine, mekaaninen rasitus	$$1Pa=1N\bullet{m}^{-2}$$
radian	$$rad^2$$	kulma, tasokulma	$$1rad=1m\bullet{m}^{-1}$$
siemens	S	sähkönjohtavuus	$$1S=1\bullet{\Omega}^{-1}$$
steradian	$$sr^2$$	kiinteä kulma	$$1sr=1m^2\bullet{m}^{-2}$$
tesla	T	magneettivuon tiheys tai induktio	$$1T=1Wb\bullet{m}^{-2}$$
volttia	V	jännite- tai potentiaaliero	$$1V=1W\bullet{A}^{-1}$$
wattia	W	teho, energiavirta, lämpövirta	$$1W=1J\bullet{s}^{-1}$$
weber	Wb	magneettivuo	$$1Wb=1V\bullet{s}$$

$$1N=1kgm\bullet{s}^{-2}$$

Taulukko 10.4.2 Johdetut koherentit1 SI-yksiköt erikoisnimillä ja -symboleilla (aakkosjärjestyksessä)

Perusyksikkö	Symboli	Muuttuva
Atominen massayksikkö	$$M_u$$	Massa hiukkasmassan ilmaisemiseksi; $$1m_u=1/2\ mass\ of\ ^{12}C$$ also amu (atominen massayksikkö)
Elektronijännite	eV	energia

Taulukko 10.4.3 Atomiset yksiköt

Perusyksikkö	Symboli	Muuttuva
Päivät	d	1 d = 86,400 s
Tunti	h	1 h = 3,600 s
Minuutti	min.	1 min = 60 s
Pyöreä kulma	-	$$2\pi\ rad$$
Aste	$$(°)$$	$$\frac{\pi}{180}rad$$
Minuutti	(')	$$\frac{\pi}{10.800}rivi (=\frac{1}{10.800}aste)$$
Toinen	(")	$$\frac{\pi}{648.000}rad (=\frac{1}{60}minuutti)$$

Taulukko 10.4.4 Johdetut epäyhtenäiset SI-yksiköt erikoisnimillä ja symboleilla

Aakkosellinen luettelo muuttujista, symboleista ja yksiköistä, joita käytetään usein tyhjiötekniikassa ja sen sovelluksissa

Ei.	Muuttuva	Symboli	SI-yksikkö	Lakisääteinen suositus	Kohdan 10,3 huomautuksen numero	Huomioita
1	(radioaktiivisen aineen) aktiivisuus	A	s ^-1 (B_q)	s ^-1	3/1
2	(Yleinen kaasuvakio)				-	ks. nro 73
3	Työ	W	J	J, kJ, kWh, Ws
4	Atominen massa	m_u	kg	kg, μg		katso taulukko V
5	Avogadro-vakio	N_A	mol ^-1	mol ^-1
6	Kiihtyvyys	a	m · s ^-2	m · s ^-2, cm · s ^-2
7	Boltzmann-vakio	k	J · K^–1	j · K ^-1, mbar · l · K ^-1		katso taulukko V
8	Lämpötila Celsius	θ (theta)	-	°C	3/2
9	Höyrynpaine	pv	N · m ^-2, Pa	mbar, bar	3/3	Pa = Pascal
10	Aika	t	s	s, min, h		katso taulukko 10.4.4
11	Tiheys (kaasun tiheys)	ρ (ro)	kg · m ^-3	kg · m ^-3, g · cm ^-3	3/6
12	Dielektrinen vakio	ε (epsilon)	F · m ^-1	F · m^–1, As · V^–1 · m^–1		F=Farad
13	Diffuusiokerroin	D	m² · s ^-1	m² · s^–1, cm² · s^–1
14	Vauhtimomentti	L	N · s · m	N · s · m
15	Kiristys	M	N · m	N · m, kN · m
16	Pyörimisnopeus, pyörimistaajuus	n, f	s ^-1	s ^-1, min ^-1
17	Nesteiden paine	p	N · m ^-2, Pa	bar, mbar	3/3	Pa = Pascal
18	Paine mekaanisena rasituksena	p	N · m ^-2, Pa	N · mm ^-2	3/4
19	Halkaisija	d	m	cm,mm
20	Dynaaminen viskositeetti	η (eta)	Pa · s	mPa · s	3/5
21	Tehollinen paine	p_e	N · m ^-2, Pa	mbar	3/3	katso myös nro 126
22	Sähkökentän voimakkuus	E	V · m ^-1	V · m ^-1
23	Sähköinen kapasiteetti	C	F	F, μF, pF		F = Farad
24	Sähkönjohtavuus	σ (sigma)	S · m ^-1	S · m ^-1
25	Sähkönjohtavuus	G	S	S		S = Siemens
26	Sähköinen jännite	U	V	V, mV, kV
27	Sähkövirran tiheys	S	A · m ^-2	a · m ^-2, A · cm ^-2
28	Sähkövirran voimakkuus	I	A	A, mA, μA
29	Sähköinen resistanssi	R	Ω (ohmia)	Ω, kΩ, MΩ
30	Sähkön määrä (sähkölataus)	Q	C	C, As		C = Coulomb
31	Elektronien lepomassa	me	kg	kg, g		katso taulukko V
32	Perusmaksu	e	C	C, As
33	Äärimmäinen paine	p _ult	N · m ^-2, Pa	mbar
34	Energia	E	J	J, kJ, kWh, eV		J = Joule
35	Energia-annos	D	J · k ^-1		3/5a
36	Vapaan pudotuksen kiihtyvyys	g	m · s ^-2	m · s ^-2		katso taulukko V
37	Alue	A	m²	m², cm²
38	Aluekohtainen iskunopeus	Z_A	m ^-2 · s ^-1	m^–2 · s^–1; cm^–2 · s^–1
39	Taajuus	f	Hz	Hz, kHz, MHz
40	Kaasunläpäisevyys	Q _perm	$$\frac{m^3(NTP)}{m^2\bullet{s}\bullet{Pa}}$$	$$\frac{cm^3(NTP)}{m^2\bullet{d}\bullet{bar}}$$	3/19	d =päivä (katso taulukko 10.4.4 ks. kohdat 73 ja 103)
41	Kaasuvakio	R
42	Nopeus	v	m · s ^-1	m · s^–1, mm · s^–1, km · h^–1
43	Weight (Paino)	m	kg	kg, g, mg	3/6
44	Paino (voima)	G	N	N, kN	3/7
45	Korkeus	h	m	m, cm, mm
46	Nosto	s	m	cm		ks. myös nro 139
47	Ioniannos	J	C · kg ^-1	c · kg ^-1, C · g ^-1	3/8
48	Pulssi	$$\hat{p}(b)$$	N · s	N · s
49	Induktanssi	L	H	H, mH		H = Henry
50	Isentrooppinen eksponentti	κ (kappa)	-	-		κ = c_p · c_v ^-1
51	Isobaarinen molaarinen lämpökapasiteetti	C_mp	J · mol-1 · K-1	J · mol-1 · K-1
52	Isobaarinen ominaislämpökapasiteetti	c_p	J · kg ^-1 · K ^-1	J · kg ^-1 · K ^-1
53	Isokoorin molaarinen lämpökapasiteetti	C_mv	J · mol-1 · K-1
54	Isokoorin ominaislämpökapasiteetti	c_v	J · kg ^-1· K ^-1	J · kg ^-1 · K ^-1
55	Kinemaattinen viskositeetti	ο (ny)	m² · s ^-1	mm² · s^–1, cm² · s^–1	3/9
56	Kineettinen energia	E_K	J	J
57	Voima	F	N	N, kN, mN	3/10	N = Newton
58	Pituus	l	m	m, cm, mm	3/11
59	Lineaarinen laajenemiskerroin	α (alfa)	$$\frac{m}{m\bullet{K}}$$	$$\frac{m}{m\bullet{K}};K^{-1}$$
60	Vuotonopeus	Q_L	N · m · s ^-1	$$\frac{mbar\bullet{l}}{s}, \frac{cm^3}{s}(NTP)$$	3/12
61	Teho	P	W	W, kW, mW
62	Magneettikentän voimakkuus	H	A · m ^-1	A · m ^-1	3/13
63	Magneettisen vuon tiheys	B	T	T	3/14	T = Tesla
64	Magneettiveto	Φ (phi)	Wb, V · s	V · s	3/15	Wb = Weber
65	Magneettinen induktio	B	T	T		ks. nro 63
66	Massa	m	kg	kg, g, mg	3/6
67	Massavirtausnopeus	q_m	kg · s ^-1	kg · s^–1, kg · h^–1, g · s^–1
68	Massasisältö	w_ja	kg · kg ^-1	%, o/oo, ppm		ppm = miljoonasosaa
69	Massapitoisuus	ρ_i (ro-i)	kg · m ^-3	kg · m^–3, g · m^–3, g · cm^–3
70	Massan hitausmomentti	J	kg · m²	kg · m²
71	Keskimääräinen vapaa polku	λ	m	m, cm
72	Molality	b_i	mol · kg ^-1	mol · kg ^-1
73	Molaarinen kaasuvakio	R	$$\frac{J}{mol\bullet{K}}$$	$$\frac{mbar\bullet{l}}{mol\bullet{K}}$$		katso taulukko V
74	Molaarinen massa (määrällinen massa)	M	kg mol ^-1	kg · kmol ^-1, g · mol ^-1
75	Molaarinen tilavuus	Vm	m³ · mol ^-1	m³ · mol ^-1, l · mol ^-1
76	Molaarinen tilavuus, vakio	V_mn	m³ · mol ^-1	m³ · mol ^-1 (NTP)		katso taulukko V
77	Molekyylimassa	m	kg	g
78	Normaali rasitus (mekaaninen)	σ (sigma)	N · m ^-2	N · mm ^-2
79	Kaasun vakiotiheys	ρ_n (ro-en)	kg · m ^-3	kg · m ^-3, g · cm ^-3
<80	Vakiopaine	p_n	N · m ^-2, Pa	mbar		katso taulukko V
81	Vakiotilavuus	V_n	m³	m³ (NTP), cm³ (NTP)	3/16
82	Osittainen paine	P_i	N · m ^-2, Pa	mbar	3/17
83	Jakso	T	s	s, ms, μs
84	Läpäisykerroin	P	$$\frac{m^3\bullet{m}}{s\bullet{m^2}\bullet{bar}}$$	$$\frac{cm^2}{s\bullet{mbar}}$$	3/18
85	Planck-vakio	h	J · s	J · s		katso taulukko V
86	pV-virtaus	q_pV	N · m · s ^-1	mbar · l · s ^-1	3/19
87	pV-arvo	pV	N · m	mbar · l	3/19
88	Säde (myös molekyylisäde)	r	m	cm, mm, μm
89	Tilan varaustiheys	ρ (ro)	C · m ^-3	C · m ^-3, As · m ^-3
90	Kiinteä kulma	Ω (omega)	sr	sr		sr = steradiaani
91	Suhteellinen atomimassa	A_K	-	-	3/20	ei-dimensiovaihteleva.
92	Suhteellinen molekyylimassa	M_r	-	-	3/21	ei-dimensiovaihteleva.
93	Suhteellinen hiukkasmassa	M_r	-	-		ei-dimensiovaihteleva.
94	Höyryn jäännöspaine	p_rd	N · m ^-2, Pa	mbar
95	Kaasun jäännöspaine	_pg	N · m ^-2, Pa	mbar
96	Jäännöspaine (kokonaispaine)	p_r	N · m ^-2, Pa	mbar
97	Reynolds-numero ei-dimensiokelpoinen	Re	-	-		ei-dimensiovaihteleva.
98	Kyllästyshöyrynpaine	ps	N · m ^-2, Pa	mbar
99	Virtaus (pumpusta)	q_pV, Q	N · m · s ^-1	mbar · l · s ^-1
100	Pumppausnopeus	S	m³ · s ^-1	m³ · h ^-1, l · s ^-1		ks. nro 132
101	Rasitus (mekaaninen)	ρ, σ, τ (r, sigma, tau)	N · m ^-2	N · m ^-2, N · mm ^-2	3/4	ks. nro 18
102	Elektronikohtainen varaus	-e · m_e ^-1	C · kg ^-1	C · kg ^-1, As · kg ^-1		katso taulukko V
103	Ominaiskaasuvakio	R_i	J · kg ^-1 · K ^-1	$$\frac{mbar\bullet{l}}{kg\bullet{K}}$$	3/22
104	Ominaisionivaraus	e · m ^-1	C · kg ^-1	C · kg ^-1, As · kg ^-1
105	Sähköinen ominaisvastus	ρ (ro)	Ω · m	Ω · cm, Ω · mm² · m^-1
106	Ominaistilavuus	v	m³ · kg ^-1	m³ · kg^-1, cm³ · g^-1
107	Ominaislämpökapasiteetti	c	J · kg ^-1 · K ^-1	J · kg^-1 · K^–1, J · g^-1 · K^–1	3/23
108	Stefan-Boltzmann-vakio	σ (sigma)	$$\frac{W}{m^2\bullet{\ K^4}}$$	$$\frac{W}{m^2\bullet{\ K^4}}$$		katso taulukko V
109	Aineen määrä	ο (ny)	mol	mol, kmol
110	Aineen läpivirtaus	q_v	mol · s ^-1	mol · s ^-1
111	Aineen pitoisuus	c_i	mol · m ^-3	mol · m ^-3, mol · l ^-1		aineelle ”i”
112	Törmäysnopeus	Z	s ^-1	s ^-1		ks. nro 120
113	Johtamiskyky	C, saksa: L	m³ · s ^-1	m³ · s ^-1, l · s ^-1
114	Virtausvastus	R	s · m ^-3	s · m ^-3, s · l ^-1
115	Hiukkasten määrä	N	-	-		ei-dimensiovaihteleva.
116	Hiukkasmäärätiheys (tilavuuskohtainen)	n	m ^-3	cm ^-3
117	Hiukkasmäärätiheys (aikasidonnainen)	q_N	s ^-1	s ^-1		ks. nro 120
118	Hiukkasten läpivirtaustiheys	j_N	m ^-2 · s ^-1	m^–2 · s^–1, cm^–2 · s^–1		ks. nro 121
119	Hiukkasmassa	m	kg	kg, g
120	Hiukkasvirtaus	q_N	s ^-1	s ^-1		ks. nro 117
121	Hiukkasvirtatiheys	j_N	m ^-2 · s ^-1	m^–2 · s^–1, cm^–2 · s^–1		ks. nro 118
122	Thermodyn. Lämpötila-alue	T	K	K, mK
123	Lämpötilaero	ΔT, Δϑ	K	K, °C	3/24
124	Lämpötilan johtavuus	a	m² · s ^-1			a = λ · ρ ^-1 · c_p
125	Kokonaispaine	p_t	N · m ^-2, Pa	mbar	3/3
126	Ylipaineen	p_e	N · m ^-2, Pa	mbar	3/3
127	Ympäröivän ilman paine	p _amb	N · m ^-2, Pa	mbar	3/3
128	Valon nopeus tyhjiössä	c	m · s ^-1	m · s ^-1, km · s ^-1		katso taulukko V
129	Höyrystyslämpö	L	J	kJ
130	Viskositeetti, dynaaminen	η (eta)	Pa · s	mPa · s		ks. nro 20
131	Tilavuus	V	m³	m³, l, cm3
132	Tilavuusvirta (tilavuusvirta)	q	m³ · s ^-1	m³ · h ^-1, l · s ^-1
133	Tilavuuspitoisuus	σ_i (sigma-i)	m³ · m ^-3	l · l ^-1, %, o/oo, ppm		ppm = miljoonasosaa
134	Tilavuuteen liittyvä törmäysnopeus	Z_v	s ^-1 · m ^-3	s^–1 · m^–3, s^–1 · cm^–3
135	Lämpötilavuus	Q	J	J, kJ, kWh, Ws	3/25
136	Lämmitysteho	C	J · K^–1	J · K ^-1, kJ · K ^-1
137	Lämmönjohtavuus	λ (lambda)	$$\frac{W}{K\bullet{M}}$$	$$\frac{W}{K\bullet{M}}$$
138	Lämmönsiirtokerroin	α (alfa)	$$\frac{W}{K\bullet{m^2}}$$
139	Reitin pituus	s	m	m, cm
140	Aallonpituus	λ (lambda)	m	nm	3/11
141	Kulma (taso)	α, β, γ rad (alfa, beta, gamma)	rivi	rivi, °, ', ''	3/26	rivi = radiaani
142	Kulmakiihtyvyys	α (alfa)	rivi · s ^-2	rivi · s ^-2
143	Kulmanopeus	⋅ (omega)	rivi · s ^-1	rivi · s ^-1
144	Tehokkuus	η (eta)	-	-		ei-dimensiovaihteleva.
145	Aika	t	s	s, min, h, nn, mn		katso taulukko 10,44
146	Ajanjaksot	t, Δt	s	s, min, h		katso taulukko 10,44

Taulukko 10,2 Tyhjiötekniikassa ja sen sovelluksissa yleisesti käytettyjen muuttujien, symbolien ja yksiköiden aakkosellinen luettelo

Nimike aakkosjärjestyksessä	Symboli	Arvo ja yksikkö	Huomioita
Atominen massayksikkö	m_u	1,6605 · 10-27 kg
Avogadro-vakio	N_A	6,0225 · 10²³ mol ^-1	Hiukkasten määrä mol:ia kohden, aiemmin: Loschmidt-luku
Boltzmann-vakio	k	1,3805 · 10^–23 J · K^–1 $$13.805\bullet{10}^{-23}\frac{mbar\bullet{l}}{K}$$
	Elektronien lepomassa	m_e	9,1091 · 10-31 kg
	Perusmaksu	e	1,6021 · 10 ^-19 A · s
Molaarinen kaasuvakio	R	$$8,314\ J\bullet{{mol}}^{-1}K^{-1}=83,14\frac{mbar\bullet{l}}{mol\bullet{K}}$$	R = NA · k
Ihannekaasun molaarinen tilavuus	V_o	22,414 m³ kmol^-122,414 l · mol ^-1	DIN 1343; aiemmin: molaarinen tilavuus 0 °C:ssa ja 1013 mbar:ssa
Vapaan pudotuksen vakiokiihtyvyys	g_n	9,8066 m · s ^-2
Planck-vakio	h	6,6256 · 10-34 J · s
Stefan-Boltzmann-vakio	σ	$$5.669\bullet{10}^{-8}\frac{W}{m^2K^4}$$	myös: yksikköjohtavuus, säteilyvakio
Elektronikohtainen varaus	$$\frac{-e}{m_e}$$	$$-1,7588\bullet{10}^{11}\frac{A\bullet{s}}{kg}$$
Valon nopeus tyhjiössä	c	2,9979 · 10⁸ m · s ^-1
Kaasun vakioviitetiheys	$$\varrho_n$$	kg · m ^-3	Tiheys lämpötilassa θ = 0 °C ja p_n = 1013 mbar
Vakioviitepaine	p_n	101,325 Pa = 1013 mbar	DIN 1343 (marraskuu 75)
Vakioviitelämpötila	T_n	T_n = 273,15 K, ϑ = 0 °C	DIN 1343 (marraskuu 75)

Taulukko V Tärkeät arvot

Aakkosellisen luettelon huomautukset

3/1: Aktiviteetti

Aiemmin käytetty yksikkö oli curie (Ci).

$$1Ci=3.7\bullet{10}^{10}\bullet{s^i}=37ns^{-1}$$

3/2: (°C) Celsius-lämpötila

Termi Celsius on erityinen nimi SI-yksikölle kelvin (K) [katso nro 122], joka ilmaisee Celsius-asteita. Termi Celsius on lakisääteisesti hyväksytty.

3/3: Paine

Normin DIN 1314 muutettua versiota on noudatettava. Tämän standardin määritykset koskevat ensisijaisesti nesteitä (nesteet, kaasut, höyryt). DIN 1314 -standardissa bar (1 bar = 0,1 MPA = 10⁵ Pa) ilmoitetaan (johtuneen) SI-yksikön 1 Pa = 1 N · m ^-2 lisäksi erikoisnimenä megapascalin (MPA) kymmenesosalle. Tämä on standardin ISO/1000 (11/92), s. 7, mukainen. Sen mukaisesti millibar (mbar), joka on erittäin hyödyllinen yksikkö tyhjiötekniikassa, on myös sallittu: 1 mbar = 10² Pa = 0,75 torr. Yksikkö ”torr” ei ole enää sallittu.

Huomioitavaa

Alipainetekniikassa mitataan ja lasketaan ainoastaan absoluuttisia paineita.

Korkeapainesovelluksissa käytetään usein paineita, jotka perustuvat ilmakehän paineeseen (ympäristöpaine) p _amb. DIN 1314 -standardin mukaan paineen p ja ilmakehän paineen (ympäristöpaine) p _amb välistä eroa kutsutaan ylipaineeksi p_e: p_e = p – p _amb. Ylipaineella voi olla positiivisia tai negatiivisia arvoja.

Muutostyöt

1 kg · cm ^-2 = 980,665 mbar = 981 mbar

1 (tekninen ilmakehä) = 980,665 mbar = 981 mbar

1 atm (fyysinen ilmakehä) = 1013,25 mbar = 1013 mbar

1 ilmakehä ilmanpaineen yläpuolella (ilmakehän ylipaine) =

2026,50 mbar = 2 baaria

$$1torr=1mm\ Hg=\frac{1\ atm}{760}=133,322\ Pa=1,333\ mbar$$

1 metrin vedenpaine = 9806,65 Pa = 98 mbar

1 mm Hg = 133,332 Pa = 1,333 mbar = 4/3 mbar

Paine mekaanisena rasituksena (lujuus) ilmaistaan yleensä pascaleina

(Pa) ja N · nm ^-2.

Muunnokset:

1 Pa = 1 N · m^–2 = 10^–6 N · mm^–2

1 kg · cm^–2 = 98,100 Pa = 0,981 N · mm^–2 = 0,1 N mm^–2

1 kg · mm^–2 = 9,810,000 Pa = 9,81 N · mm^–2 = 10 N · mm^–2

3/5: Dynaaminen viskositeetti

Aikaisemmin käytetty yksikkö oli poise (P).

$$1P=0.1Pa\bullet{s}=1g\bullet{cm}^{-1}\bullet{s}^{-1}$$

3/5a: Energia-annos

Rad (rd) ei ole enää sallittu.

$$1rd=\frac{1}{100}J\bullet{kg}^{-1}$$

3/6: Paino

Tässä yhteydessä on noudatettava normia DIN 1305. Aiemman epäselvyytensä vuoksi sanaa paino tulisi käyttää vain massan luonteen muuttujan merkitsemiseen punnitustuloksena tavaroiden määrien ilmaisemiseksi.

Nimityksiä ”tiheys” ja ”tiheys” ei saa enää käyttää. Sen sijaan pitäisi sanoa tiheys.

3/7: Painovoima

Katso DIN 1305. Aiempia yksiköitä pond (p) ja kilopond, eli kilovoimaa (kp) sekä muita desimaalilukuja p ei enää käytetä.

1 kp = 9,81 N

3/8: Ioniannos

Aikaisemmin käytetty yksikkö oli röntgen (R).

$$1R=2,58\bullet{10}^{-4}C\bullet{kg}^{-1}$$

3/9: Kinemaattinen viskositeetti

Aikaisemmin käytetty yksikkö oli stokes (St).

$$1St=1cm^2\bullet{s}^{-1};\ 1cSt=1mm^2\bullet{s}^{-1}$$

3/10: Voima

Voiman CGS-yksikköä dyneä ei enää käytetä.

$$1dyne=10^{-5}N$$

3/11: Pituus/aallonpituus

Yksikköä Ångström (Å) (esim. aallonpituus) ei enää käytetä tulevaisuudessa.

$$1Å=10^{-8}cm=0.1nm$$

3/12: Vuotonopeus

DIN 40,046 sivulla 102 (luonnos, elokuu 1973) käytetään vuotonopeuden mittayksikköä mbar · dm³ · s ^-1 (= mbar · l · s ^-1). Huomaa, että vuotonopeus, joka vastaa yksikköä 1 mbar · l · s ^-1 20 °C:n lämpötilassa, on käytännössä sama kuin vuotonopeus 1 cm³ · s ^-1 (NTP). (Katso myös 3/17)

3/13: Magneettikentän voimakkuus

Aikaisemmin käytetty yksikkö oli oersted (Oe).

$$1Oe=79.577A\bullet{m}^{-1}$$

3/14: Magneettisen vuon tiheys

Aikaisemmin käytetty yksikkö oli gaussi (G).

$$1G=10^{-4}Vs\bullet{m}^{-2}=10^{-4}T(T=Tesla)$$

3/15: Magneettinen vuo

Aiemmin käytetty yksikkö oli maxwell (M).

$$1M=10^{-8}Wb(Weber)$$

3/16: Vakiotilavuus

Standardia DIN 1343 on noudatettava.

Määritystä m³ (NTP) tai m³ (p_n, T_n ) ehdotetaan, vaikka suluissa oleva ilmaisu ei kuulu yksikkösymboliin m³, vaan osoittaa, että se viittaa kaasun tilavuuteen normaalitilassaan

$$(T_n=273K,p_n=1013mbar)$$

3/17: Osapaine

Indeksi ”i” ilmaisee, että se on kaasuseoksessa olevan ”i-th”-kaasun osapaine.

3/18: Kaasunläpäisevyys

Läpäisykerroin määritellään kaasuvirtaukseksi m³ · s ^-1 (tilavuusvirtaus pV), joka kulkee tietyn pinta-alan (m²) ja paksuuden (m) kiinteän testiyksikön läpi tietyllä paine-erolla (bar).

DIN 53,380:n ja DIN 7740:n sivun 1 täydennyksen mukaan kaasun läpäisevyys (katso nro 40) määritellään ”kaasun tilavuudeksi, muunnettuna 0 °C:ksi ja 760 torriksi, joka kulkee 1 m²:n läpi testattavasta tuotteesta tietyssä lämpötilassa ja tietyssä paine-erossa päivän aikana (= 24 tuntia)”.

3/19: pV-läpivirtaus/pV-arvo

Tällöin on otettava huomioon DIN 28,400, sivu 1. Kohdilla 86 ja 87 on määrällinen fyysinen merkitys vain, jos lämpötila ilmoitetaan kussakin tapauksessa.

3/20: Suhteellinen atomimassa

Aikaisemmin harhaanjohtavasti nimetty atomipainoksi!

3/21: Suhteellinen molekyylimassa

Aiemmin harhaanjohtava nimitys ”molekyylipaino”!

3/22: Erityinen kaasuvakio

Aineen ”i” massaan liittyvänä kaasuvakiona. Ri = aineen ”i” Rm (Mi ^-1; Mi molaarinen massa (nro 74). Katso myös DIN 1345.

3/23: Ominaislämpökapasiteetti

Kutsutaan myös nimellä ominaislämpö:

Ominaislämpö (kapasiteetti) vakiopaineella: c_p.

Ominaislämpö (kapasiteetti) vakiotilavuudella: c_V.

3/24: Lämpötilaero

Lämpötilaerot ilmoitetaan yksiköissä K, mutta ne voidaan ilmaista myös yksiköissä °C. Astetta (astetta) ei enää sallita.

3/25: Lämmön määrä

Kalori- (cal) ja kilokaloriyksikköä (kcal) ei enää käytetä.

$$1kcal=4.2kJ$$

3/26: Kulma

1 radiaani (rad) vastaa tasokulmaa, joka ympyrän keskikulmana leikkaa kaaren, jonka pituus on 1 m ympyrästä. Katso myös DIN 1315 (8/82).

$$1°=\frac{π}{180}rad:1'=1°/60;1"=1'/60$$

$$1rad=\frac{360°}{2π}\bullet{60}$$

Edwards Vacuum esittelee edistyneet P4- ja P5 Bluetooth® LE -käsimittarit

PVD-laskeuma Kolzerissa, Italiassa

Edwards liittyy Schneider Electricin Catalyze-ohjelmaan

Edwardsin EDP 80-400 -tyhjiöpumput

Edwards äänestettiin yhdeksi maailman parhaista toimittajista TechInsights 2024 -tutkimuksessa

Edwards juhlii uuden tuotantolaitoksen avaamista Asan Cityssä Koreassa

Energiansäästöjen edistäminen puolijohteiden valmistuksessa

Turvallisuus ei-turvahenkilöille

Vedyn talteenotto: kasvihuonekaasujen ja hiilipäästöjen vähentäminen

Miten poistojärjestelmän päivitys säästi johtavan puolijohdevalmistajan arvokasta tuotantoaikaa

Edwardsin tyhjiö tehostaa Jenan yliopiston tutkimusta 2D-materiaaleista

Kuinka paljon kulutat seisokkeihin?

Tutkimus ja tuotekehitys

Analyyttisten instrumenttien tyhjiöjärjestelmät

Puolijohdepalveluratkaisut

Alipainepumpun huolto

Alipainepumppujen öljyt ja nesteet

Akkreditoitu kalibrointipalvelu alipainepumpullesi

Alipainepumppujen korjaus- ja uudelleenrakennuspalvelut